Se paikka sijaitsi syrjäkadulla. Oli oudon hiljaista, missään ei näkynyt ketään.
Siellä se seisoi, kaikkien näiden vuosien jälkeen,
Se muistutti, kuinka hauskaa meillä oli yhdessä.
Näytti vinksahtaneita kuvia menneisyydestäni, jotka olin halunnut unohtaa.
Jotka olin päättänyt unohtaa.
Kaiken tämän jälkeen se hymyili, ojensi kätensä ja pyysi seuraamaan itseään.
Näytin sille keskisormea.
Auts... Toivon, että tulkitsen tämän ihan väärin... Sano, että tulkitsen.
VastaaPoistaTulkitset ihan väärin. Olen totaalisen ok ja näytän keskisormea asioille, joista en tykkää ja joita en harrasta enää.
Poista